Grand Casino-----
Helsingin kasinolla järjestetään joka viikko useita pokeriturnauksia. Aloittelijoiden turnauksessa pelinä on Texas Hold'em no-limit ja aloittelijoille suunnattua siellä on ainakin tavallista alhaisempi osallistumismaksu, 20 + 5 euroa. Merkintä tarkoittaa, että viisi euroa menee talolle, 20 palautuu parhaille pelaajille voittojen muodossa.
8.09.2004
Kävin sitten aloittelijoiden turnauksessa ilmapiiriä haistelemassa ja hommaa opettelemassa.
Osallistumistodistus piti ostaa alakerran vaihtokassoilta. Olin paikalla vähän seitsemän jälkeen, ja kävi niin, että osallistumistodistukseni järjestysnumeroksi tuli 66. Todistukseeni merkittiin ruksi, ilmeisesti havainnollistamaan järjestysnumeroa, joka on suurempi kuin 50. Se tarkoitti sitä, että joutuisin odottamaan pelaajien tippumista turnauksesta ennen kuin itse pääsisin pöytään. Siellä on viisi pokeripöytää ja jokaisessa kymmenen paikkaa pelaajille. Itse asiassa niitä oli ensin yhdeksän, mutta tätä tilaisuutta varten tuotiin jokaiseen yksi tuoli lisää.
50 ensin ilmoittautunutta pääsi siis heti pöytään. Pelinvalvoja oli asettanut Midi Punto-pöydälle alassuin kortteja joissa oli pöydän ja paikan numero. Pelaajat kävivät jonossa luovuttamassa todistuksensa valvojalle ja valitsemassa kortin. Ensin en huomannut pöydissä mitään numeroa, mutta siellä se on pöydän pinnassa metallilaatassa jakajan vasemmalla puolella. Paikan numero taas lasketaan myötäpäivään alkaen jakajan vasemmalta puolelta.
Minulle odottaminen sopi ensikertalaisena sikäli, että saatoin tarkkailla pelin kulkua ennen mukaan hyppäämistä. Vastaisuudessa kuitenkin kannattaa tulla ajoissa. Myöhemmin pöytään tuleva on nimittäin alakynnessä, koska hänellä on pienempi pelimerkkipino kuin pelaajilla keskimäärin. Jäljellä olevilla pelaajillahan on tippuneiden pelaajien pelimerkit ja pokerissa pinon koolla on merkitystä pelillisesti. Lisäksi pinon suhde blindeihin on turnauksen alussa taitopelaajia suosiva, mutta sitten blindit nousevat keskimääräistä pinoa nopeammin, jolloin turnaus muuttuu enemmän onnea suosivaksi.
Kaikille jaettiin 300 yksikön arvosta eri arvoisia pelimerkkejä, ja pelin alkaessa blindit olivat 5-10. Itse pääsin peliin mukaan vasta tunnin ja kymmenen minuutin päästä, ja siinä vaiheessa blindit olivat jo 20-40. Blindithan vähitellen kasvavat, millä mm. varmistetaan se, että turnaus joskus päättyy. Pelinvalvojalla on kello, jonka piipatessa hän huutaa uudet blindit, ja limiitti tietysti myös samalla kasvaa.
Pelimerkkipinoni oli siis pienempi kuin muilla keskimäärin ja olin pulassa heti pöytään päästyäni. Päätin siis pelata tiukkaa peliä, eli odottaa hyviä kortteja ennen peliin osallistumista. Sitten kun osallistuisin, joutuisin varsin todennäköisesti heti all-in.
Kuitenkin heti ensimmäiset piilokortit olivat ihan pelattavia. Panostin pienimmän mahdollisen summan, yksi pelaaja korotti hieman, ja sitten mentiinkin riveriin asti passaamalla, koska pöytään ei tullut mitään mikä olisi parantanut kättäni. Showdownissa lopulta voitin ässähailla. Olin ihan varma, että häviän, mutta sillä toisella kaverillakaan ei ollut mitään.
Jätin pari jakoa väliin, ja sitten tuli taas pelattava käsi. Panostin satasen ja kaikki foldasivat. Sain blindit itselleni, eli olin onnistunut korottamaan pinoni jo 590 yksikköön.
Sitten foldasinkin varmaan 15 kättä peräjälkeen. Sain aina pelkkiä rättejä, 58, 74 tai vastaavia. Blindit olivat jo 30-60 ja söivät pinostani 90 yksikköä.
Ennen kuin blindit kohosivat lukemiin 50-100 tuli joku erikoistilanne nimeltä chip race, jollaista ei ole nettipeleissä, joten olin huuli pyöreänä. Siinä kerättiin pelaajilta kaikki 5 ja 10 arvoiset pelimerkit pois ja korvattiin isommilla. Jos summa ei mennyt tasan, arvottiin korteilla kuka saa viimeiset jaossa olevat merkit.
Nettipeleissähän ei ole sitä ongelmaa, että miten muodostetaan oikea summa eri arvoisista pelimerkeistä, mutta kasinolla oli. Jonkun verran pelaajat keskenään vaihtelivat merkkejä, jos jollakin oli paljon ja toisella vähän mutta liian isoina merkkeinä. Jos joku vaikka katsoi 60 yksikön arvoisen korotuksen, hän saattoi laittaa pöytään 100 yksikän arvoisen merkin, ja sanoi "call". Jakaja sitten rikkoi rahan myöhemmin, jos se oli vielä tarpeen.
Enimmäkseen tosiaan käytettiin englanninkielistä erikoissanastoa, vaikka suomea puhuttiinkin. Tämä lienee käytäntö ympäri maailmaa, koska paikalla saattaa olla myös ulkomaalaisia pelaajia. Ainakin yksi pelaaja olikin ulkomaalainen. Siis check, call ja raise, mutta call oli joskus myös "maksu", jota en ole aikaisemmin kuullutkaan. Check saatettiin osoittaa myös päytää kopauttamalla.
Nettipeleistä kasinopeli eroaa mm. siten, että tällainen vasta-alkaja joutuu koko ajan pinnistelemään tietääkseen missä mennään ja mitä häneltä odotetaan. Netissähän systeemi hoitaa kaiken automaattisesti. Ei ole mahdollista tehdä sellaisia virheitä, kuten toimia muulloin kuin omalla vuorolla, panostaa minimisummaa vähemmän tai jättää blindit maksamatta.
Jakaja kyllä opasti, tai opastamisen ja huomauttamisen välillä on kai hiuksenhieno ero... Kyllä siellä tehtiin mokia, eli ei se niin ammattimaista ollut. Pari kertaa joku unohti maksaa blindin. Yksi nuori kaveri foldatessaan paljasti korttinsa, vaikka peli oli vielä kesken. Sitähän ei saa tehdä, koska jäljellä olevat pelaajat saavat siitä lisäinformaatiota todennäköisyyslaskuihinsa. Jakaja kyllä huomautti, muttei häntäkään pöydästä ulos ajettu. Välillä pelaajan mokaa selvittämään tarvittiin peräti pelinvalvoja.
Olinkin aika hermostunut pöydässä, en sen takia että se raha olisi merkinnyt minulle jotain, mutta pelkäsin tekeväni jonkun aloittelijamaisen virheen, kun en ollut ihan varma kaikista käytännöistä siellä. En paljoakaan ehtinyt miettiä todennäköisyyksiä ja pelitaktiikoita, kun kaikki huomio meni pelitapahtumiin. En myöskään ehtinyt seurata toisten mahdollisia maneereita ja pelityyliä yksilötasolla. No vasemmalla puolellani pelanneesta kaverista huomasi, että hän oli järjestänyt pelimerkkipinonsa niin, että pienet merkit olivat alla ja jokaisen pinon päällä oli yksi satanen. äkkiä katsoen voisi siis luulla, että hänellä oli paljonkin pelivaraa.
Chip raceen ei pelaajien tarvitse osallistua millään tavalla, joten monet käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja kävivät tauolla. Muutenkin pöydästä voi poistua milloin tahansa halutessaan, mutta jos blind osuu omalle kohdalle, jakaja ottaa merkit pelaajan pinosta. Minun pöydässäni oli vitsikäs jakaja; kun yksi kaveri oli ollut poissa pöydästä, jakaja kertoi että hänellä oli ollut ässäpari. Toinen kaveri oli poissa pöydästä, ja jakaja kehotti kaikkia osallistumaan juksaukseen. Kerroimme hänelle, että hänellä oli ollut jätkäpari, vaikkei niitä kortteja oltu oikeasti edes katsottu. Huijattavat kyllä ilmeisesti tiesivät mistä oli kyse.
Minulla oli merkkejä siis vain 5 kertaa big blind, ja hieman kiire osallistua johonkin jakoon ennen kuin blindit söisivät pinoni, joten kun sain piilokorteiksi K3, päätin pelata sen. Yksi kaveri, myöskin pöytään myöhään tullut, jäi vastapelaajaksi. Floppiin ilmestyi KK4, joten korottelin ja/tai katsoin iloisesti. Turn oli Q ja sitten olinkin jo all-in. Jakaja kehotti meitä paljastamaan korttimme, ja eikös vaan sillä kaverilla ollut KQ piilossa. River oli 3, joten meillä molemmilla oli sitten täyskäsi, mutta hänelläpä oli isompi.
Niinpä sitten jakaja kajautti täysillä "player out", jotta pelinvalvoja tiesi ohjata seuraavan uhrin pöytään. Periaatteessa noloa, mutten välittänyt, olinhan paikalla oppimismielessä. Olin kestänyt pöydässä 35 minuuttia. Pari kertaa oli tuuria, mutta mielestäni tuota viimeistä kättä ei olisi ainakaan matemaattisesti voinut pelata paljon paremmin siinä tilanteessa kun on vajaa pelimerkkipino. Psykologisesti sen ehkä olisi voinut pelata paremmin. No, turnauspelit ovat hieman tällaista arvontaa.
Pokerihuoneessa on seinätaulu, johon merkitään mitä pokeripelejä sinä päivänä aiotaan pelata. Tällä kerralla tarjolla oli peräti viisi peliä, kaksi erilaista Omahaa, dealer's choise ja kaksi erilaista Texas Hold'emia, pot limit ja split limit 5-10. Siihen saa sitten käydä kirjoittamassa nimikirjaimensa, ja peli alkaa kun on tarpeeksi osallistujia ja pöytä vapautuu turnauspelaajilta. Pelinvalvojat komentelevat pelaajia siirtymään, kun turnauksen pöytiä aletaan yhdistelemään. Yksi Omaha peli oli jo alkanut, kun poistuin turnauksesta.
En jäänyt katsomaan kuinka pian muut pelit saatiin aikaiseksi. En myöskään tiedä kuinka turnauksessa lopulta kävi. En edes tiedä kuinka moni pelaaja pääsee rahapalkinnoille, eli "in the money". Outoa ettei sitä kerrota kasinon verkkosivuilla.
Pelaajissa olivat nuoret miehet selkeästi yliedustettuina. Näin vain yhden vanhemman naisen, sekä muutaman vähän vanhemman miehen. Ainoa nuori nainen, jonka näin, oli mukana vain kannustamassa poikaystäväänsä. Tyyppejä oli aika monenlaisia; oli suurisuisia maailmanomistajia, pukumiehiä ja resupekkoja. Aika monet joivat kaljaa tai siideriä pelatessaan, mikä lienee huono idea pelikyvyn kannalta. Itse en koskenut liemeen ennen peliä tai sen aikana.
Yleisesti ottaen pelityyli aloittelijoiden turnauksessa oli aika vaihtelevaa. Aika paljon foldattiin jo pre-flopissa, joten blindien varastamista tapahtui aika paljon. Myöhäisessä asemassa pelatessa tätä voisi käyttää hyväkseen. Toisaalta myös välillä pelaajat katsoivat heikoilla korteilla. Periaatteessa mielestäni aloittelijoiden turnaus on ihan pärjättävissä. Ensi kerralla tulen ajoissa ja varokaa vaan...
Nettipeleissähän pelataan noin 50-100 jakoa tunnissa. Kasinolla päästiin ehkä yllättävän lähelle noita lukemia, mutta ainoastaan siksi, koska niin moni luovutti jo pre-flopissa. Jos halusi hetken miettiä siirtoaan, niin siitä ei motkotettu, kun taas nettipeleissä ollaan aika kärsimättömiä.
Varmaankin tulee vielä joskus mentyä tuohon aloittelijoiden turnaukseen, mutta joka viikko en ala kulkemaan, koska jo matkakustannukset täältä Salosta kolminkertaistavat turnaukseen osallistumisen kustannukset. Nettipelit ovat halvempia ja helpompia, mutta onhan oikeassa kasinossa oma tunnelmansa, kun saa hypistellä oikeita kortteja ja pelimerkkejä.
Siitä huomasinkin muuten mielenkiintoisen ilmiön. Kun netissä heitän kortit menemään, unohdan välittömästi mitkä ne olivat. Sitten on vaikea miettiä, kuinka olisi käynyt. Kasinolla sen sijaan muistin kortit täydellisesti. Ehkä se johtuu siitä, että ne ovat oikeat fyysiset kortit, joita pidetään kädessä.
22.9.2004
Taas oli osallistumistodistuksen numero sellainen, että täytyi odottaa pelaajien tippumista ennen kuin pääsi pöytään. Tämä siitä huolimatta että nyt olin paikalla jo yli tuntia ennen pelin alkua. Kuulin juttua, että jotkut käyvät ostamassa todistuksen jo maanantaina.
Tällä kerralla olin turnauksessa kuin kotonani. Ensimmäisen kerran hermostuneisuudesta ei ollut paljoakaan jäljellä, ja saatoin tarkkailla pelaajien tekemisiä.
Pääsin myös eroon eräästä paljastavasta eleestä, joka minulla oli viime kerralla. Huomasin että aina kun aioin pelata piilokorttini, asetin ne päytää vasten. Jos taas aioin heittää ne pois, pidin niitä valmiiksi kädessä.
Selvisinkin viimeiseen pöytään asti, ja lopullinen sijoitukseni oli yhdeksäs. Jäin sitten seuraamaan loppupeliä, ja selvisi sellainenkin asia, että viisi parasta pelaajaa saavat rahapalkintoja, tosin se taitaa riippua pelaajien määrästä. Voittaja sai 700 e ja toiseksi tullut 350 e. Ilmeisesti siis osallistujia oli ollut 70, ja voittaja saa 50 prosenttia palkintorahoista. Voittaja sai lisäksi 60 e arvoisen osallistumistodistuksen seuraavan päivän pokeriturnaukseen, joka sattui olemaan tällä kerralla Omaha hi-lo.
Neljäs ja viides tippuivat yhtä aikaa, ja heidän keskinäinen järjestyksensä ratkaistiin sen perusteella mikä oli ollut heidän osuus ko. viimeisestä potista.
Tuntui, että aivan lopussa pelaajat alkoivat väsyä ja katsoa kehnoilla korteilla. Tietysti silloin pitääkin pelata heikommilla korteilla, kun on vähemmän vastustajia. Silloinhan on epätodennäköisempää, että on toista pelaajaa, jolla on parempi käsi, mutta mennä nyt pre-flopissa all-in jollain Q4 kädellä!
Se pelaaja, joka lopulta voitti oli kyllä pelannut sellaista tyyliä, että hän hyvin herkästi meni all-in. Muut yleensä foldasivat ja hän sai blindit tai vain vähän suuremman summan. Hän se myös minut tiputti menemällä all-in, kun minulla oli KQs, ja hänellä AK. Pöytään tuli yksi K, ja hänen parempi "kicker" ratkaisi.
Pokeriturnaukseen muuten otti osaa tunnettu suomalainen naislaulaja. Jos luulette hänen olleen paikalla vain turistina niin kerronpa, että silmiini osui kasinon pokeriranking-lista, ja hän oli siinä sijalla 11.
Minun virheeni tällä kertaa oli se, että kun olin päässyt jo jonkinlaiseen pelimerkkijohtoon, jatkoin samaa pelityyliä kuin pelataan alakynnessä ollessa. Olisi kannattanut yrittää päästä halvalla floppiin silloin kun oli edes keskihyvät kortit piilossa. Kolme kertaa peräkkäin heitin sellaiset kortit pois, ja jouduin toteamaan, että olisin voittanut potin. Se syö aina miestä, mutta toisaalta tämä on prosenttipeliä, pitää miettiä mikä taktiikka toimii pidemmän päälle.
Käteispeleissä kannattaa odotella kärsivällisesti hyviä käsiä, mutta tuntuu, että turnauspeleissä ei voi pelata varman päälle. Silloin saa jonkun hyvän sijoituksen, mutta ei koskaan pääse palkintosijoille. Ilmeisesti riskitasoa pitää korottaa niin, että joskus pääsee palkinnoille, toiste taas putoaa jo alussa.
Sikäli turnaukset ovat siis hiukan arvontaa, ja taitopelaajan kannattanee keskittyä käteispeleihin. Turnauksista voi kuitenkin saada mainetta ja kunniaa, onhan pokeri maailmalla tämän hetken nopeimmin yleistyvä tv-laji. Joitain tv-turnauksia on kuitenkin moitittu liian rankasta blind-rakenteesta, joka tekee niistä arvontaa.
1.12.2004
Tällä kerralla sain osallistumistodistukseni numeroksi 68. Kuulin, kun kassaneiti sanoi kaverille, että enää myydään kaksi lippua. Maksimi osallistujamäärä on siis 70. Voisi siis hyvin käydä niin, että tulen turnaukseen Salosta, enkä saa lippua ollenkaan!
Niinhän siinä sitten kävi, että kestin pöydässä puolisen tuntia. Voitin yhden käden; olin kädessä mukana rättikorteilla (64), koska olin maksanut big blindin. Pääsin turniin asti chekkaamalla, ja silloin pöytään tuli kuutonen. Jouduin sitten all-in, mutta voitin käden, kun riveriin tuli nelonen. Minulla oli siis kaksi paria, mutta se kuutosparikin olisi riittänyt.
Seuraavan kerran jouduin all-in, kun minulla oli QJs. Vastapelaajalla oli AQ, joten vain pöytään tullut jätkä tai kolme ristiä olisi pelastanut minut. Minulla oli sen verran vähän pelimerkkejä, että oli pakko mennä all-in, ja sanoinkin tämän olevan viimeinen käteni, enkä valehdellut.
Vastedes haluaisin mennä ko. turnaukseen ainoastaan, jos saan tiketin 50 ensimmäisen joukkoon. Se taas edellyttää, että olen jostain syystä sattumalta käymässä jo aikaisemmin Helsingissä, mitä ei usein satu...
(Lisäys: Nykyään osallistumistodistuksen voi ostaa etukäteen netistä)
Havaitsin pieniä eroja nettipeliin nähden: Kun pelaajia poistuu pöydästä, se voi aiheuttaa muutoksia blindien maksamiseen. Kerran kolme henkilö joutuivat maksamaan blindit, ja kerran molemmat maksoivat big blindin.
Se tunnettu suomalainen naislaulaja muuten oli taas paikalla ja selvitti tiensä viimeiseen pöytään asti.
Katselin sivusta niitä käteispelejä, jotka alkoivat, kun turnaukselta vapautui pöytiä. Olisin halunnut ottaa osaa, kun kerran olin sinne asti tullut ja muutenkin pärjään käteispeleissä paremmin. (Käteispeli = ring game, siis ei turnaus.) Meno kuitenkin vaikutti aika suolaiselta, joten en mennyt mukaan. Yhdelläkin kaverilla oli pelimerkkejä edessään tonnin arvosta! Texas hold'em pelejä on tarjolla kahta eri kokoa, buy-in 50-200 tai 100-400. Ensin mainitussa blindit ovat kaksi euroa, jälkimmäisessä viisi. Käteispelissä iso blind on jostain syystä saman suuruinen kuin pieni blind.
23.2.2005
Tällä kerralla olin jo kello 13.00 kassalla ostamassa osallistumistodistusta, mutta silti sen numeroksi tuli 67. Kuulin, että osallistujia on tällä kerralla 89 kappaletta, ja osallistujien maksimimäärä on nostettu sataan! Tiistaiturnauksen suosio on siis kasvanut lähes räjähdysmäisesti.
Alussa pelasin parasta peliäni. Kippasin kymmeniä käsiä ja voitin kaksi jakoa ilman, että mentiin showdowniin asti.
Sitten menetin kurinalaisuuteni. Kaksi kertaa maksoin, kun joku meni all-in, Ensin katsoin A2s kädellä, sitten KQ:lla. Nettipeleissä olen jo oppinut välttämään tuollaista, mutta nyt minuun iski joku aggressiivisuuden tai kilpailuhenkisyyden puuska. Noihin jakoihin turnaukseni sitten päättyi.
Lopputuloksesta huolimatta sain alun tapahtumista jonkun verran itsevarmuutta. Luulisin pärjääväni tuolla, kunhan taas voitan vanhan ongelmani, kurinalaisuuden puuttumisen. Olen mielestäni kuitenkin nyt paljon parempi pelaaja, kuin ensimmäisessä turnauksessani. Olenhan oppinut nettipeleissä paljon. Ymmärrän esimerkiksi vähentää pelaajien määrää korotuksilla silloin kun minulla on piilokortit, jotka voivat voittaa parantumatta.
Bongasin kilpailijoista yhden julkkiksen; television nuoriso-ohjelmien juontajan.
Tähän päättyy raportointini toistaiseksi, mutta olen toki käynyt edelleen Grand Casinolla pelaamassa, myös käteispeleissä. Käyn varmasi vast'edeskin, joten nähdään siellä!
|